|
Kodin äänentoisto – sanasto
Kodin audiotuotteiden valinta ja ostaminen on helpompaa, kun ymmärtää termit. Tässä sanastossa on muutamia useimmin käytetyistä termeistä.
5.1-kanavainen tilaääni
Elokuvan tallennustekniikka, joka yhdessä kotiteatterin 5.1-kanavaisen tilaäänijärjestelmän kanssa ympäröi katsojan äänellä. Ääni tuotetaan käyttämällä viittä kaiutinta koko äänialueelle ja yhtä alataajuustehosteiden kaiutinta.
6.1-kanavainen tilaääni
Elokuvan tallennustekniikka, joka yhdessä kotiteatterin 6.1-kanavaisen tilaäänijärjestelmän kanssa ympäröi katsojan äänellä. Ääni tuotetaan käyttämällä kuutta kaiutinta koko äänialueelle, mukaan lukien ylimääräinen kaiutin katsojan takana, ja yhtä alataajuustehosteiden kaiutinta.
Imeytyminen
Ääniaaltoja heijastamisen sijaan niitä imevien pintojen toiminto tai ominaisuus.
Akustiikka
Äänen tuotanto, hallinta, välitys, vastaanotto ja vaikutukset missä tahansa ympäristössä, kuten olohuoneessa.
Ympäristöäänet
Se osuus äänestä, joka aiheutuu ympäröivän tilan jälkikaikumisesta eli joka ei tule suoraan äänilähteestä.
Vahvistin
Laite, joka lisää yleensä kaiuttimeen syötetyn sähköisen signaalin värähdyslaajuutta (amplitudia).
Värähdyslaajuus (amplitudi)
Signaalin koko, kuten vahvistimen antama jännite tai kaiuttimen tuottaman äänen voimakkuus.
Analoginen
Tieto, joka on jatkuvasti vaihtuva (eikä katkonaisesti hyppivä, kuten digitaalisen signaalin ykköset ja nollat). Äänen yhteydessä analoginen tieto taltioidaan yleensä jatkuvasti vaihtelevana fyysisenä aaltoiluna (vinyylilevyt) tai magneettisen välineen vaihteluina (nauha). Ks. Digitaalinen.
Keskikaiutin
Kotiteatterin tilaäänessä ruudulla oleva vuoropuhelu ja erikoistehosteet dekoodataan stereosignaalista ja lähetään tähän kaiuttimeen, joka sijoitetaan television ylle tai alle.
Kanava
Polku, jota pitkin äänisignaali kulkee kaiuttimeen toiston aikana. Kanavien määrä riippuu äänilähteestä. Vanhemmissa monofonisissa televisio-ohjelmissa on yksi äänikanava. Stereosignaalissa on kaksi kanavaa, yksi polku vasemmalle ja toinen oikealle. Tilaäänisignaalissa on viisi kanavaa tai enemmän eli polut vasemmalle ja oikealle etu- ja takakaiuttimelle sekä keskikaiuttimelle.
Koaksiaalinen digitaalikaapeli
Suosittu liitäntätapa digitaalisten äänisignaalien siirtämiseksi yhdestä komponentista toiseen. Sitä voi käyttää tavallisten RCA-tyyppisten liitäntöjen ja liittimien kanssa.
Ks. RCA-liitäntä.
CD (Compact Disc)
Muovipintainen metalloitu levy, johon tallennetaan digitaalisesti koodattua musiikkia korkealaatuista toistoa varten. CD-soitin lukee levyn käyttämällä lasersädettä.
CD-R (Compact Disc - Recordable)
Tallennettavan CD:n voi kirjoittaa (eli tallentaa tai ”polttaa”) kerran, minkä jälkeen sitä voi toistaa kuten tavallista CD-levyä lähes kaikissa koti-, auto- tai kannettavissa soittimissa sekä tietokoneiden CD-asemissa. Kun CD-R on tallennettu ja viimeistelty, siihen ei voi tallentaa uudelleen.
CD-RW (Compact Disc - rewritable)
Uudelleentallennettavan CD:n voi kirjoittaa (eli tallentaa tai ”polttaa”) toistuvasti, minkä jälkeen sitä voi toistaa kuten tavallista CD-levyä lähes kaikissa koti-, auto- tai kannettavissa soittimissa sekä tietokoneiden CD-asemissa. CD-RW:n voi tyhjentää ja tallentaa jopa tuhat kertaa.
CD-ROM (Compact Disc - Read Only Memory)
Digitaalisten datatiedostojen (kuten suurikokoisten ohjelmistojen) tallentamiseen tarkoitettu tavallinen CD-levy, jonka voi lukea vain tietokone.
Jakosuodin
Piiri, joka jakaa sähköiset äänisignaalit ala- ja ylätaajuuksiin ja lähettää ne asianmukaisiin kaiutinelementteihin (eli korkeat taajuudet diskanttikaiuttimiin ja matalat bassokaiuttimiin).
Digitaalinen
Äänikontekstissa menetelmä esittää ja tallentaa äänitietoa numeroina eli ykkösinä ja nollina. Jossain kohdassa järjestelmää digitaalinen signaali on vaihdettava analogiseksi sähkösignaaliksi, jotta sen voi toistaa kaiuttimilla, kuulokkeilla ja niin edelleen.
Ks. analoginen.
Vääristyminen
Epätoivotut muutokset musiikin ja elokuvan äänessä, kun niitä toistetaan järjestelmässä, joka saa muun kuin tallenteen sisältämän äänen toistumaan tallenteen mukana, toisinaan ylikuormituksen takia.
Dolby® Digital*
Useimmissa DVD-levyissä, kaikissa teräväpiirtotelevision ohjelmissa ja valituissa satelliittitelevisiolähetyksissä käytetyn digitaalisen ääniformaatin kauppanimi.
*Dolby ja kaksois-D-symboli ovat Dolby Laboratoriesin tavaramerkkejä. Valmistettu Dolby Laboratoriesin luvalla. Julkaisemattomat teokset luottamuksellisia. 1992–1997 Dolby Laboratories. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä tuote käyttää tekijänoikeuksien suojausteknologiaa, joka on suojattu Macrovision Corporationin ja muiden oikeuksien omistajien tiettyjä yhdysvaltalaisia patentteja ja muita immateriaalioikeuksia koskevilla menetelmävaatimuksilla. Tämän tekijänoikeuksien suojausteknologian käyttöön on saatava valtuutus Macrovision Corporationilta, ja se on tarkoitettu vain koti- tai muuhun rajoitettuun katselukäyttöön, jollei Macrovision Corporation toisin valtuuta. Takaisinmallinnus tai purkaminen on kielletty.
Dolby® Digital EX
Kuudennella äänikanavalla lisätty koodausteknologia (alkuperäisessä Dolby Digital -muodossa on korkeintaan 5.1 kanavaa), jolla 6.1-kanavainen ääni tuotetaan katsojan takana olevalla yhdellä tai useammalla kaiuttimella.
DVD
Digitaalinen videolevy (Digital Versatile Disc), joka näyttää CD-levyltä, mutta sisältää korkealaatuista videota ja monikanavaääntä elokuvakäyttöön. DVD voi sisältää elokuvalle jopa kahdeksan ääniraitaa tai eri kieliversiota. Äänen, videon tai tietojen tallennusjärjestelmä perustuu 12 ja 8 senttimetrin optisiin levyihin.
Elementti
Järjestelmän yksittäinen kaiutin.
Ks. Diskanttikaiutin, Bassokaiutin.
Taajuuskorjaus
Äänenlaadun säätäminen tallennuksen tai toiston aikana tapahtuvan häviön kompensoimiseksi tai kuuntelutilan akustisten ominaisuuksien korjaamiseksi.
Äänenlaatu
Tallennuksen tai toiston laatu.
Taajuus
Ääniaaltoina säteilevän jaksottaisen energian täysien värähtelyjen määrä sekunnissa (Hz, hertsiä). Kuultavien taajuuksien alue määritellään yleensä välille 20–20 000 värähtelyä sekunnissa.
Ks. Hertsi.
Laaja-alainen
Kaiutin, joka toistaa kaikki tai lähes kaikki kuultavat taajuudet.
Hertsi (Hz)
Taajuuden perusyksikkö, joka vastaa yhtä värähtelyjaksoa sekunnissa.
Ks. Taajuus.
HDTV
HDTV- eli teräväpiirtotelevisio on digitaalinen televisioformaatti, joka tuottaa terävämmän kuvanlaadun käyttämällä enemmän kuvapisterivejä kuin perinteisen tarkkuuden televisioissa.
Korkeat taajuudet
Korkeilla äänitaajuuksilla tarkoitetaan yleensä noin 2 000 hertsin ylittäviä taajuuksia.
Infrapuna
Liittyy kaukosäädintyyppiin, joka lähettää ja vastaanottaa komentoja infrapunasäteellä.
Alataajuustehosteet
Viittaa mataliin ja jyliseviin tehosteisiin, jotka edustavat .1-kanavaa 5.1- tai 6.1-kanavaisessa tilaäänessä. Alataajuustehosteet tekevät räjähdyksistä ja muista elokuvan rajuista tapahtumista entistä realistisempia.
Matalat taajuudet
Matalilla äänitaajuuksilla tarkoitetaan yleensä 100–200 hertsin alapuolelle jäävää aluetta.
Kaiutin
Muuttaa vahvistimesta saapuvan sähköisen signaalin ääniaalloiksi. Ks. Diskanttikaiutin, Bassokaiutin.
Keskitaajuudet
Äänialueen keskitaajuuksilla voidaan viitata mihin tahansa useista sadoista useisiin tuhansiin hertseihin.
MIDI (Musical Instrument Digital Interface)
Alan standardi digitaalinen järjestelmä tietokoneiden ja soittimien yhdistämiseen ja signaalien siirtämiseen niiden välillä.
Mono
Lyhenne monofonisesta. Signaali, joka on tarkoitettu toistettavaksi yhdestä äänilähteestä ja joka ei sisällä mitään suuntatietoja.
MP3
Digitaalisten tiedostojen pakkausmuoto, jolla digitaaliset musiikkitiedostot saadaan riittävän pieniksi Internetissä jakamista varten äänenlaatua merkittävästi heikentämättä (jollei tiedostoa pakata liikaa). Pakatun äänimuodon ansiosta yhdelle CD-levylle voi tallentaa monta tuntia musiikkia.
Passiivinen jakosuodin
Piiri, joka jakaa sähköiset äänisignaalit ala- ja ylätaajuuksiin ja lähettää ne asianmukaisiin kaiutinelementteihin (eli korkeat taajuudet diskanttikaiuttimiin ja matalat bassokaiuttimiin).
Toisto
Tallennetun äänen tai videon toistaminen.
Refleksiaukko
Kaiuttimen kotelossa oleva aukko, joka on suunniteltu toimimaan yhdessä kotelon ilman kanssa, jolloin elementin takaosa voi tuottaa ääntä kapealla matalien taajuuksien alueella vahvistaakseen elementin suoraan lähettämää ääntä.
Tehonvahvistin
Laite, joka lisää sähköisen signaalin värähdyslaajuutta (amplitudia).
Esivahvistin
Vahvistin, joka toimii erittäin alhaisilla signaalitasoilla vahvistaakseen heikkoja signaaleja ennen niiden syöttämistä tehonvahvistimeen. Esivahvistimessa on yleensä äänenvoimakkuuden ja -sävyn säätimet, tuloliitännät ja eri lähteiden (CD, FM-radio, DVD jne.) valintakytkimet.
Radiotaajuudet (RF)
Ilman tai avaruuden läpi kulkevia jaksoittaisia sähkösignaaleja.
RCA-liitäntä
Kotiviihdejärjestelmien yleinen ääniliitäntä, joka välittää linjatason äänisignaalit komponenttien välillä.
Heijastus
Äänen yhteydessä ääniaaltojen imemisen sijaan niitä takaisin heijastavien pintojen toiminto tai ominaisuus.
S-video-tulot/lähdöt
Liitäntäjärjestelmä, jota käytetään S-video-signaalien kuljettamiseen. S-video-signaali antaa yleensä paremman kuvanlaadun kuin tavalliset komposiittivideosignaalit.
Siniaalto
Puhtaan äänen eli yksittäisen taajuuden aaltomuoto. Kaikki äänisignaalit voidaan purkaa siniaaltojen yhdistelmiksi.
Äänikuva
Äänijärjestelmän kyky sijoittaa ”kuva” siitä, missä kukin muusikko soittaa, kuvitteelliselle esiintymislavalle kuuntelijan edessä. Näin saadaan aikaan mielikuva elävästä esityksestä.
Kaiutin
Muuttaa vahvistimesta saapuvan sähköisen signaalin ääniaalloiksi. Ks. Diskanttikaiutin, Bassokaiutin.
Kaiutinkotelo
Laatikko tai kotelo, joka sisältää kaiuttimen elementit, kuten laaja-alaiset kaiuttimet, bassokaiuttimet ja diskanttikaiuttimet.
Stereo
Tallenne, joka on tehty kahdella tai useammalla mikrofonilla esityksen tai tuotannon tilaominaisuuksien taltioimiseksi. Stereotallenne toistetaan kahdella erillisellä kanavalla (tai signaalipolulla) käyttämällä kahta toisistaan erilleen sijoitettua kaiutinta. Se luo äänitystilannetta vastaavan tilallisen vaikutelman äänittäjän haluamalla tavalla, ja usein niin, että eri äänilähteet kuuluvat tulevan eri paikoista.
Tilaääni
Elokuvan tallennustekniikka, joka yhdessä kotiteatterin tilaäänijärjestelmän kanssa laittaa katsojan toiminnan keskelle äänillä, jotka liikkuvat edestä taakse ja sivulta toiselle.
Tilaäänikaiuttimet
Kotiteatterikaiuttimet, jotka kuuntelijan sivuille tai taakse sijoitettuna tuottavat elokuvateatterimaisen kokemuksen.
Kolmitiekaiutin
Järjestelmä, jossa kolmesta eri taajuusalueesta (basso, keskialue ja diskantti) vastaa kolme eri kaiutinta, jotka on sijoitettu jokaiseen kaiutinkoteloon.
Diskanttikaiutin
Kaiutin, joka on suunniteltu toistamaan vain korkeita taajuuksia.
Kaksitiekaiutin
Järjestelmä, jossa kahdesta eri taajuusalueesta (basso ja diskantti) vastaa kaksi eri kaiutinta, jotka on sijoitettu jokaiseen kaiutinkoteloon.
Watti
Sähkötehon yksikkö.
Bassokaiutin
Kaiutin, joka on suunniteltu toistamaan vain matalia taajuuksia.
XLR-liitäntä
Kolmenastainen liitäntä, jota käytetään yleensä tasapainotettujen äänisignaalien siirtämiseen.
Y-kaapeli
Jaettu kolmen liitännän kaapeli, jolla yhdestä äänilähteestä voi lähettää signaalia kahteen kohteeseen. Esimerkiksi monosignaalin voi lähettää stereojärjestelmän kumpaankin kanavaan – tuloksena ei synny stereoääntä, vaan sama signaali kuullaan kummastakin kanavasta.
 |
|
